Työnohjaus

Perhehoitajan
työnohjaus


Työnohjaus on perhehoitajalle lakisääteinen tuki

https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2015/263#sec_14

Perheisiin sijoitetaan yhä vaikeammin ja monimuotoisemmin oireilevia lapsia ja nuoria. Työnohjaus tulisikin nähdä normaalina, lastensuojelun perhehoitotyötä ylläpitävänä tukimuotona. Lastenkodeissa työnohjaus on jo pitkään ollut vakiintunut tuen muoto, jota ei tarvitse erikseen vaatia tai perustella. Miksi perhehoitaja ei saisi samoja lähtökohtia työlleen, joka kattaa lähes 24/7 hänen elämästään?

Perhehoitajat toivovat:

Työnohjauksessa perhehoitaja saa lisäksi:

Perhehoitajat itse nimeävät työnohjauksen yhdeksi hyödyllisimmistä tuen muodoista haastavissa kasvatustilanteissa.

Kun perhehoitaja saa jäsentää ajatuksiaan ja purkaa tunnekuormaansa, hän pystyy paremmin tukemaan lasta. Samalla lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kuormitus vähenee Ammattitaitoisen työnohjaajan avulla perhehoitaja pystyy ymmärtämään paremmin koko verkostoa, lapsen käyttäytymisen taustalla vaikuttavia asioita sekä omia tunteitaan. Tämä ymmärrys lisää jaksamista, vähentää yhteistyötahojen välisiä väärinkäsityksiä ja auttaa löytämään uusia, toimivampia keinoja yhteistyölle.

Työnohjauksen säännöllisyys ja jatkuvuus lisäävät sen vaikuttavuutta. Perhehoitaja ansaitsee aikaa hankalien asioiden prosessointiin. Vastaavasti hänen työnsä vaatii pitkäjänteisyyttä ja jatkuvaa ymmärryksen kasvua.

Perhehoitoliiton neuvontatyössä on havaittu suuntaus, jossa työnohjausta myönnetään yhä useammin ryhmämuotoisena. Yksilöohjauksella on kuitenkin oma tärkeä paikkansa, jossa kaikkein luottamuksellisimmat keskustelut käydään.

Kuitenkin jopa puolet perhehoitajista saattaa edelleen olla kokonaan ilman työnohjausta:
https://perhehoitoliitto.fi/wp-content/uploads/2024/06/Tyonohjaus_sijaisvanhemmuuden_tukena_opas.pdf